Sosialistien vallankumoushalu johti 27.-28.1.1918 vallankaappaukseen. Punaisten kaappaus onnistui Helsingissä ja eteläisessä Suomessa. Kaappaukseen vaikutti tuntuvimmin Venäjän bolshevikkien esimerkki. Venäläiset sotilaat antoivat myös merkittävää sotilaallista tukea punaisille.​

Vapaussota alkoi, kun laillisen hallituksen armeijan ylipäälliköksi nimitetty Gustaf Mannerheim määräsi 28. tammikuuta aloitettavaksi venäläisten aseistariisunnan Pohjanmaalla. Karjalassa oli aseistariisunta aloitettu ilman ennalta laadittua suunnitelmaa jo 23. tammikuuta.​

Saksassa koulutuksensa saaneet suomalaiset jääkärit saapuivat Vaasaan helmikuun lopussa: valkoiset saivat sotatoimissa vähitellen aloitteen haltuunsa. Punaisten voimat lyötiin Tampereen seudulla maalis-huhtikuun vaihteessa. Tampereen valtaus oli suurin Pohjoismaissa käyty taistelu, jossa punaiset menettivät lähes 2 000 miestä, tuhansia haavoittuneina ja noin 11 000 vankeina. Valkoisten menetykset olivat noin 600 kaatunutta.​

Huhtikuun alussa Hankoon saapunut saksalainen Itämeren divisioona valloitti Rüdiger von der Goltzin johdolla Helsingin kuukauden puolivälissä ja Loviisassa maihin noussut eversti von Brandensteinin prikaati valtasi Lahden kaupungin toukokuun 2. päivänä, jolloin lännestä vetäytymässä olleet punaiset jäivät saarroksiin. Lahden valtauksen jälkeen saksalaiset eivät enää osallistuneet vapaussodan taisteluihin.