Matkastaan Ruotsiin aktivistien lähetyskunnan vanhasuomalaisen puolueen edustajana ja myöhemmin aktivistien edustajana Saksaan ministeri Armas Herman Saastamoinen (1886-1932) on kirjoittanut muistelmat syksyllä 1925. Alkuperäiset muistelmat ovat Kansallisarkistossa.

Emil Hauhio (kuvassa), T. Könönen, E. Koskiluoma

Haminan lehden päätoimittajan ja kaupunginvaltuutettu Emil Hauhion (1873 - 1952) laatima kirjoitus on tehty vapaussodan jälkeen vuonna 1918. Kirjoitustyöhön osallistuivat myös toimittaja T. Könönen ja maisteri E. Koskiluoma. Alkuperäisestä kirjoituksesta lisätietoja muun muassa konsuli Klaus Brotherukselta Haminassa.

Muistelmat Kälviän Suojeluskunnan ensimmäisen vapaaehtoisjoukon osanotosta vapaussotaan 1918 on kirjoittanut Pentti Ilmari Tapio (1900-1980), joka joutui17-vuotiaana mukaan tapahtumien pyörteisiin. Kirjoituksessa on myös muistissa säilyneitä hajanaisia piirteitä Kälviältä ennen sotaa. Alkuperäinen kirjoitus on Kälviän museossa.

Laijo Järven (1896-1976) muistiinpanojen alussa arkinen aherrus vielä täytti päivät, mutta pian hän jo kirjoitti tuntemuksiaan venäläisten aseistariisunnassa, sotilaskoulutuksessa ja taistelutehtävissä. Alkuperäiset muistiinpanot (maatalouskalenteri ja päiväkirja) ovat Espoossa vuorineuvos Jorma Järven perikunnan kokoelmissa.

Elsa Säippä (1900-1956) on kirjoittanut 17-vuotiaana lukiolaisena tuntemuksiaan Oulun valtauksessa 30.01. - 07.02.1918. Hän kävi tuolloin koulua Oulussa, mutta koti oli Torniossa.

Aino Lehtonen (1871-1947) kirjoittaa paikoin hyvinkin voimakkaaseen uskonnolliseen sävyyn: "kauhujen" keskellä Lehtonen turvautui usein rukoukseen, kävi kirkossa ja luki raamattua ystäviensä kanssa. Alkuperäinen teksti on Espoossa varatuomari Seppo Kylmäsen kokoelmissa.

Helmi Huhtanen (1893-1977) taltioi muun muassa päiväkirjoihin, puheisiin, satoihin kirjeisiin ja paperilappusiin oman elämänsä vaiheet. Vuosien 1917-1918 melskeissä hän kirjoitti "Vapaussodan päiväkirjaa". Helmi Huhtasen kirjoituksia säilytetään Helsingissä Kaisu Kuosan kokoelmissa.