Kyyhkylän kartanon historia

Kyyhkylän kartanon historia

Kyyhkylän kartano sijaitsee Etelä-Savossa seitsemisen kilometriä Mikkelistä etelään luonnonkauniilla paikalla Kyyhkylänniemen kylässä Porrassalmen harjualueella, Saimaan rannalla. Alueella on ollut asutusta vuosituhansia, mistä ovat todisteina lukuisat esihistorian löydöt. Ensimmäiset kirjalliset merkinnät Kyyhkylästä ovat 1560-luvulta.

Nuijasodan taistelutantereesta rustholliksi

Nuijasodan aikana vuonna 1597 Kyyhkylän pihamaalla savolaiset talonpojat saavuttivat voiton huovijoukosta. Kyseessä oli yksi sodan harvoista taisteluista, jossa nuijamiehet päihittivät ammattisotilaat. Pian tämän jälkeen tosin Mikkelin pappilan edustalla käytiin ratkaisutaistelu, joka päättyi nuijamiesten täydelliseen tappioon.

Kyyhkylän kartano syntyi varsinaisesti 1630-luvulla maiden siirtyessä talonpojilta säätyläisomistukseen. Kyyhkylästä tehtiin rustholli eli ratsutila. Rusthollin oikeus ja velvollisuus oli ratsukon varustaminen Ruotsi-Suomen sotalaitoksen tarpeisiin.

Kyyhkylä von Fieandtien sotilassuvulle

Kyyhkylän omistajat olivat pitkään sotilaita tai muita kruunun virkamiehiä. Tunnetuin omistajista on majuri Johan Henrik Fieandt, jonka haltuun Kyyhkylä tuli suuren Pohjan sodan aikana. Hänet tunnetaan rämäpäisenä karoliinisoturina, joka kunnostautui vuonna 1716 Kajaanin linnan päällikkönä. Fieandt kaatui vuonna 1741 hattujen sodassa Lappeenrannan taistelussa. Kyyhkylän kartano oli von Fieandteiksi vuonna 1751 aateloidun sotilassuvun hallussa pienin katkoin 1840-luvulle saakka.

Porrassalmen taistelu

Kustaa III:n sodan aikana 13. kesäkuuta 1789 Kyyhkylä oli nuijasodan lailla joutua taistelutantereeksi suomalaisjoukkojen pysäyttäessä kartanon välittömässä läheisyydessä olevassa Porrassalmen kapeikossa monin kerroin vahvemmin voimin edenneiden venäläisten hyökkäyksen. Tässä tunnetussa taistelussa Kyyhkylä toimi sotilaiden majapaikkana ja ilmeisesti myös Savon Prikaatin esikuntana.

Porrassalmi oli tulen ja savun vallassa mutta Kyyhkylän kartano selvisi säikähdyksellä. Vain sen vilja-aittojen kerrotaan palaneen. Kyyhkylän pelloille satoi tykinkuulia ja kiväärinluoteja niin runsaasti, että niitä riitti vielä 1930-luvulla matkamuistoiksi.

Vuonna 1923 Porrassalmen taistelupaikka sai Armas Lindgrenin suunnitteleman juhlavan muistomerkin, jossa lukee Otto Mannisen säkeet: "Täyttäös synnyinmaa / Mitä vartiopaikkasi vaatii / Kuin sen kerran on täyttänyt työ / Kunniatantereen tään."

Yksityiskodista Invaliidikoti Kyyhkyläksi

Nykyisen Kyyhkylän kartanon rakennutti kauppias Jaakko Manninen vuonna 1856. Arkkitehdistä ei ole tietoa, mutta tyylistä päätellen hänen on uumoiltu olleen C.L. Engelin oppilaita. Mannisen jälkeen tila kulki kädestä käteen, kunnes Vapaussodan Invaliidien Liitto osti sen vuonna 1927 kauppaneuvos David Pulkkisen perillisiltä.

Vapaussodan Invaliidien Liitto (VIL) oli perustettu vuonna 1924 tukemaan vuoden 1918 vapaussodassa laillisen hallituksen joukoissa arviolta noin 3 000 eliniäkseen vammautunutta veteraania. Ulkomaisten, lähinnä virolaisten esikuvien mukaisesti VIL etsi maatilaa, joka olisi muutamille maatöihin tottuneille invalideille työpaikka ja osalle hoito- ja lomanviettokeskus. Vaatimukset täyttyivät parhaiten Kyyhkylässä, joka vihittiin Invaliidikoti Kyyhkyläksi. Jo vuonna 1928 VIL rakennutti kartanon päärakennukseen toisen kerroksen ja piharakennuksia, joita myöhemmin vielä lisättiin.

1930-luvulla Kyyhkylä tarjosi kodin yhdeksälle perheelliselle vapaussodan invalidille ja sen päärakennuksessa oli yhden ja kahden hengen huoneita 30–35 invalidille. Huoneet nimettiin vapaussodan taistelupaikkojen mukaan ja nimenomaan niiden, joissa huoneen ensimmäinen asukas oli haavoittunut.

Arvovierailuja ja sotavuosia

Kyyhkylässä käyneistä arvovieraista mainittakoon tasavallan presidentit ja heidän vierailuvuotensa: Svinhufvud 1933, Kallio 1938, Kekkonen 1959, Koivisto 1988 ja Ahtisaari 1994.

Toisen maailmansodan raskaat vuodet koettelivat Kyyhkylää monella tavalla. Jo ennen talvisotaa Kyyhkylä oli määrätty joukkojen kokoontumispaikaksi. Lokakuussa 1939 reserviläiset saapuivat Kyyhkylään YH:n merkeissä varustettaviksi sotaan. Reserviläisiä seurasivat myöhemmin karjalainen siirtoväki.

Kyyhkylä Sotainvalidien Veljesliitolle

Sotien jälkeen Invaliidikoti Kyyhkylän elämä pyrittiin palauttamaan ennalleen. Sitä mukaa kun tilaa vapautui vapaussodan invalideilta, etenkin perheellisiltä, otettiin uusia asukkaita talvi- ja jatkosodan vammautuneista. Jääkäreiden menetettyä Karjalan kannaksella sijainneen oman invalidikotinsa Hatjalahden, tarjottiin myös kuudelle jääkäri-invalidille sijaa Kyyhkylästä.

Invalidien ikääntyessä maatilan hoidosta ja sen myötä omavaraistaloudesta luovuttiin 1960-luvun alussa. Toiminta keskitettiin täyshoitoon ja virkistyslomien järjestämiseen. Edessä oli myös invalidikodin muuttaminen hoitolaitosmaisemmaksi, jotta huonokuntoisimmat sotavammaiset saisivat tarvitsemaansa hoitoa. Tässä tarkoituksessa VIL luovutti Kyyhkylän vuonna 1970 Sotainvalidien Veljesliitolle, joka sitoutui säilyttämään Invaliidikoti Kyyhkylään liittyvät sotainvalidien huollon perinteet jälkipolville ja tähän liittyen pysyttämään päärakennuksen silloisessa kunnossa historiallisine arvoineen, muotokuvineen ja marmorisine muistotauluineen, joihin on kultakirjaimin merkitty kaikkien Kyyhkylässä kuolleiden nimet.

Sotainvalidien Veljesliitto aloitti alueella laajamittaisen rakentamisen ja vuonna 1973 avattiin erillinen Kyyhkylän kuntoutussairaala. Invaliidikoti Kyyhkylä sai uuden nimen Kyyhkylän invalidi- ja sairaskoti. Vuodesta 1988 sen nimi on ollut Kyyhkylän kuntoutussairaalan osasto invalidikoti. Viimeinen invalidikodissa asunut vapaussodan invalidi Heikki Kaikkonen kuoli vuonna 1995.

Päärakennuksesta kartanohotelli

Nyttemmin Kyyhkylän maat ja rakennukset on vuokrattu kuntoutussairaalaa ylläpitävälle, vuonna 2004 perustetulle Kyyhkylä-säätiölle, jonka omistavat Sotainvalidien Veljesliitto ja Mikkelin kaupunki. Päärakennukseen valmistui vuoden 2005 lopulla 23-paikkainen kartanohotelli. Sitä pyörittää Kyyhkylä Oy, jonka Kyyhkylä-säätiö omistaa. Hotellin historiatietoisessa sisustuksessa on käytetty mahdollisimman paljon kartanon vanhoja huonekaluja, koriste-esineitä ja tauluja.

Edesmenneen maaherran ja Kyyhkylä-ystävän Uki Voutilaisen Kyyhkylä kautta aikojen -videossa lausumin päätössanoin:

"Kyyhkylä sijaitsee historiallisella maaperällä. Täällä on ollut elämää vuosituhansia. Kyyhkylä kertoo kansallisesta olemassaolostamme ja vapaudestamme. Kyyhkylä kertoo vapaussodan invalideista sekä sotiemme 1939–1945 sotainvalideista. Muisto elää – eikä se kuole."

Jussi Niinistö
VIMS:n perinnetyön sihteeri

Tärkeimmät lähteet

Invaliidikoti Kyyhkylä. Entisyys nykyisyys tulevaisuus. Helsinki 1927.
Kalle Kuosa: Vapaussodan Invaliidien Liitto ry 1924–1987. Kuopio 1988.
Kyyhkylä kautta aikojen. Kyyhkylän tuki- ja perinneyhdistyksen video 1991.
Hilkka Rantala: Kyyhkylä sai hotellin. Länsi-Savo 16.9.2005.
Hannele Wirilander: Kyyhkylä kautta aikojen. Mikkeli 1997.
http://www.kyyhkyla.fi