Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö

Valtiovallan tervehdys vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhlassa

Finlandia-talo 16.5.2008

Arvoisa juhlayleisö,  Ärade festpublik

Suomessa on vasta vietetty yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden, eduskuntauudistuksen, 100-vuotisjuhlaa.  Paradoksaalista kyllä, maailman demokraattisin järjestelmä syntyi vuoden 1906 uudistuksella maahan, joka ei ollut edes itsenäinen.

Finland har nyss firat hundraårsjubiléet av lantdagsreformen, som gav oss allmän och lika rösträtt. Genom denna reform 1906 infördes paradoxalt nog världens mest demokratiska system i ett land som inte ens var självständigt.

Askel oli rohkea. Suomi nousi kerralla kehityksen kärkeen ja eduskunta oli tämän saavutuksen ulospäin näkyvin tunnus ja takuu.  Eduskunta ennätti vahvistaa asemaansa, ehkä siksikin, että se nähtiin lujana oikeustaistelun linnakkeena.  Myös yhteiskunnallinen uudistustyö lähti monella sektorilla liikkeelle.

Moderneinkaan kansanvaltainen järjestelmä ei valitettavasti riittänyt yhteiskuntarauhan takaamiseen 1910-luvun eurooppalaisen murroksen kourissa. Parlamentarismiin siirtyminen oli uudistanut poliittisen kentän ja vahvistanut uusien poliittisten voimien asemaa. Näin syntynyt selkeästi näkyvä jakautuminen porvarilliseen ja työväestöön alkoi kärjistää asenteita, ja ajan poliittista keskustelua leimasi tietty malttamattomuus ja pyrkimys nopeisiin ja syvälle käyviin uudistuksiin.  Niukkoina aikoina demokratiaan oli kohdistunut ylisuuriakin odotuksia ja se oli tuottanut pettymyksiä, jotka johtivat yksipuoliseen toimintaan ja lopulta aseiden käyttöön.

Tyvärr kunde inte ens den modernaste av demokratier trygga samhällsfreden i vårt land vid de stora omvälvningarna i Europa under slutet av 1910-talet.  Övergången till parlamentarism hade ritat om det politiska fältet och stärkt de nya politiska krafternas position. Så uppstod en tydlig indelning i borgerliga och arbetarklass, och sakta men säkert skärptes attityderna. Den politiska debatten präglades av en viss otålighet och vilja till snabba och djupgående reformer. Under hårda tider förväntningarna på demokratin hade kanske varit för stora, och besvikelsen ledde till ensidigt agerande och slutligen till väpnad kamp.

Suomessa tapahtumien kiivas tempo yllätti aikalaiset. Saksaan jääkärikoulutukseen lähteneet joutuivat venäläisten sijaan taistelemaan pääosin omia maanmiehiään vastaan. Suomen työväki puolestaan oli, Anthony Uptonin sanoin "vastahakoisesti vallankumouksellista", johon asiaintilaan Venäjän bolshevikit pyrkivät aktiivisesti ulkoapäin vaikuttamaan.

Vuoden 1918 sodastamme on käytetty erilaisia nimityksiä, joille kaikille on esitetty omat perusteensa.  Vapaussota oli vaikein askel kansakuntamme tiellä kohti itsenäistymistä, mutta lopputuloksena oli se vapaus, mitä useimmat suomalaiset olivat tavoitelleet.  Eduskuntalaitos ja siihen nojaava kansanvaltainen yhteiskuntajärjestys säilyivät. Jos sodan lopputulos olisi ollut toinen, on vaikea nähdä, etteikö Suomi olisi päätynyt Neuvostoliiton etupiiriin.

Välittömästi sodan päätyttyä alkoi myös demokratian jälleenrakennus. Toukokuun 15. päivänä 1918 uudelleen kokoontunut tynkäeduskunta ja koko poliittinen järjestelmä ajautui kuitenkin kärjekkääseen hallitusmuotoa ja ylimpien valtioelinten järjestelyä koskevaan ristiriitaan.  Pettymys demokratiaan näyttäytyi nyt oikeistossa ja ilmeni erityisesti ajatuksissa kaksikamarisesta edustuslaitoksesta ja monarkkisesta hallitusmuodosta.

Demokratia kuitenkin voitti molemmin puolin rintamalinjoja.  Eduskunnan heinäkuussa 1919 säätämä vallanjakoon ja parlamentarismiin perustuva hallitusmuoto, jossa sekä eduskunta että tasavallan presidentti olivat saaneet suuret valtaoikeudet, ei suinkaan tyydyttänyt kaikkien poliittisten ryhmien toiveita, mutta sitä pidettiin olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisena sovitteluratkaisuna.  Voi sanoa, että hallitusmuototaistelussa usko kansanvaltaan voitti siihen koetun pettymyksen.

Demokratin segrade till slut på båda sidor om frontlinjen. Den regeringsform som riksdagen antog i juli 1919 och som byggde på maktfördelning och parlamentarism med omfattande maktbefogenheter för såväl riksdagen som republikens president, tillfredsställde inte alla politiska grupper, men ansågs vara en rimlig kompromiss - med beaktande av omständigheterna.  Man kan säga att kampen om regeringsformen visade att tilltron till demokratin var starkare än besvikelsen över den.

Vuoden 1919 eduskuntavaalien tulos palautti sosiaalidemokraateille liki pitäen saman kannatustason kuin kaksi vuotta aikaisemmin.  Puolueen paluu hallitukseen vuonna 1926 on tulkittavissa siten, että vuoden 1918 haavat olivat lähteneet paranemaan.  Demokratian kunnioituksella ja eduskunnalla oli tuolloin, niin kuin monasti jälkeenkin, tärkeä tehtävä kansallisen yhtenäisyyden rakentajana.

Vapaussodassa ja välittömästi sen jälkeen sai surmansa miltei 37 000 suomalaista. Vertailun vuoksi todettakoon, että talvisodassa kaatui noin 23 000 suomalaista. Sota jätti syvät haavat koko kansakunnan mieliin ja vasta talvisodan koettelemukset saivat nämä haavat umpeutumaan ja kansakunnan yhdistymään.

Vapaussodan muistot eivät lopullisesti kadonneet, eikä niiden pidäkään koskaan lopullisesti kadota kansakunnan yhteisestä muistista. Myöhempien sukupolvien kannalta tärkeintä on kyetä kohtaamaan ja käsittelemään avoimesti menneisyyden kipeitäkin tapahtumia tutkimuksen ja vapaan kansalaiskeskustelun keinoin.

Vår enhetliga nation vilar stadigt på sina starka minnen och på de lärdomar historien har gett oss. Det är framför allt den djupt rotade tron på demokrati som har hållit ihop nationen i tunga kristider, under både krig och ekonomisk regression. Jag önskar att vi kunde hålla detta i minnet också under goda tider: Vi får aldrig glömma bort demokratin, även om vi inte behöver slåss för den just i dag.

Historian opetukset ja myös ne sydäntä viiltävät muistot ovat yhtenäisen kansakunnan kulmakivi. Juuri syvälle juurtunut luottamus demokratiaan on pitänyt kansamme koettelemuksissa yhdessä, niin raskaiden kriisiaikojen, sotien kuin vaikeiden talouslamojen aikana. Kunpa tämä muistuttaisi meitä hyvinä aikoina: demokratiaa ei pidä unohtaa, vaikka sen puolesta ei juuri nyt ole tarvis taistella.

 

[takaisin alkuvalikkoon]