|
|
Dosentti Martti Häikiö
Avauspuhe vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhlassa
Finlandia-talo 16.5.2008
Arvoisa eduskunnan herra puhemies
Kunnioitetut sotiemme veteraanit
Arvoisat Vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhlan
osanottajat
Järjestäjien puolesta haluan lausua teidät kaikki lämpimästi tervetulleeksi tähän muistojuhlaan. Tämän tilaisuuden ovat järjestäneet Suomen itsenäistymisvaiheen ja vapaussodan perinteitä vaalivat kansalaisjärjestöt, mikä sopii erityisen hyvin nykyaikaiseen kansalaisyhteiskuntaan. Kansalaisjärjestöjen tehtävänä on muotoilla, ohjata ja tarvittaessa täydentää julkisten laitosten toimintaa ja kehittää totuudenmukaista ja arvokasta perinnetyötä.
Haluan lämpimästi kiittää kaikkia niitä, jotka ovat tehneet työtä tämän valtakunnallisen juhlan, samoin kuin Seinäjoella järjestetyn valtakunnallisen Tammisunnuntain muistojuhlan aikaansaamiseksi.
Ennen juhlamme alkua nähty multimedia-esitys on johdanto-osa vapaussodan ja itsenäistymisvaiheen perinnejärjestöjen yhteistyössä valmistamasta laajasta multimedia-ohjelmasta. Se tulee kokonaisuudessaan ensi kuussa kaikkiin sotilasmuseoihin ja myös Internetiin. Sen otsikkona on Vapaussota 1918, ja alaotsikkona kapina, sisällissota, kansalaissota.
Perinnetyön tärkein lähtökohta on objektiiviseen tieteelliseen tutkimukseen perustuva tieto siitä, mitä on tapahtunut, ja arvio tapahtumien laajemmasta merkityksestä. Olemme kiitollisia siitä, että olemme saaneet juhlapuhujaksi maamme arvostetuimman historiantutkijan akateemikko Päiviö Tommilan, joka tulee sijoittamaan tärkeiden vuosien 1917–1918 tapahtumat Suomen kansan pitkään selviytymistarinaan.
Arvoisa juhlayleisö
Muistojuhlassamme kuuntelemme kansakunnan sydänääniä. Tänään me kysymme, mitkä ovat vuosien 1917–1918 äänet ja mahdolliset sivuäänet. Mitkä ovat noiden tärkeiden tapahtumien muistamisen arvolähtökohdat?
Ylin arvo meille suomalaisille on valtiollinen itsenäisyys ja vapaus. Kun Suomi 6. joulukuuta 1917 julistettiin itsenäiseksi, maan vapaus varmistui 16. toukokuuta 1918. Vasta kun entisen emämaan Venäjän sotaväki oli karkotettu maasta, oli isänmaamme Suomi aidosti vapaa maa.
Entä millaisten arvojen varaan rakentui se itsenäinen kansakunta, joka tuolloin syntyi? Sen tärkein ominaispiirre ja perusarvo on oikeusvaltio. Korkeimman hallinto-oikeuden nykyisen presidentin Pekka Hallbergin mukaan oikeusvaltio tarkoittaa vallankäytön lakisidonnaisuutta, vallanjaon tasapainoa, ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittamista ja järjestelmän toimivuutta. Oikeusvaltion tukena on kansalaisyhteiskunnan sosiaalinen pääoma.
Suomen nuori oikeusvaltio lepäsi vuonna 1917 yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla valitun eduskunnan ja kansanvaltaisen valtiojärjestyksen varassa. Mutta tammikuussa 1918 maassa tehtiin kapina – tai vallankumous, jota voi kutsua myös sotilasvallankaappaukseksi – yhteiskuntajärjestyksen kumoamiseksi. Vasta kun kapina oli kukistettu, varmistui kansanvaltaisen yhteiskuntajärjestyksen ja uudistustyön jatkuvuus Suomessa.
Samalla kun olemme ylpeitä vapaudesta ja kansanvallasta, meidän on syytä myös nöyränä ja hiljaisena muistaa kapinan ja sen kukistamisen hirvittävää hintaa.
Kapinan kukistaminen ja venäläisten joukkojen karkottaminen maksoivat yli 35 000 tuhatta kuollutta. Se on kaamean suuri luku, jokainen uhri oli liikaa. Ketään syyttelemättä on tehtävä kaikki mahdollinen historiallisen totuuden kaikinpuoliseksi valaisemiseksi tuosta kansallisesta murhenäytelmästä, kuten vast’ikään edesmennyt professori Jaakko Paavolainen tapahtumia luonnehti.
Arvoisat kuulijat,
Tänään tässä muistojuhlassa me muistamme ennen kaikkea itsenäisen isänmaamme Suomen valtiollista vapautta. Me muistamme uudistuskykyistä yhteiskuntajärjestystä, jonka ytimenä on yli sata vuotta toimineeseen kansanvaltaiseen eduskuntaan nojaavaa oikeusvaltio.
Järjestäjien puolesta haluan toivottaa Teidät kaikki
lämpimästi tervetulleeksi tähän Vapaussodan päättymisen 90-vuotismuistojuhlaan.